Microsoft word - keuhkonsiirtopotilaan_hoito-ohjeet.doc

HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA
Meilahden sairaala
Kirurgian klinikka / Sydän- ja thoraxkirurgia Sisätautien klinikka / Kardiologia Keuhkonsi rtopotilaan kotihoito-ohjeet 2.1 HOITOMUOTONA KEUHKONSIIRTO .2 2.1 SIIRRETYN KEUHKON TOIMINTA .2 3. HYLKIMISEN JA INFEKTIOIDEN ENNALTAEHKÄISY.3 3.1.1 IMMUNOSUPRESSIOLÄÄKKEET (eli hylkimisen estolääkkeet) .3 3.1.2 MUU LÄÄKEHOITO .5 3.1.3 HYVÄ MUISTAA .6 3.2 HYLKIMISEN OIREET.6 3.3 INFEKTIOIDEN EHKÄISY .7 3.3.1 ROKOTUKSET .7 3.3.2 KODIN SIIVOUS .8 3.3.3 LEMMIKKIELÄIMET.8 4.1 IHONHOITO JA PESEYTYMINEN .10 4.2 HAMPAIDEN- JA SUUNHOITO.10 4.3 FYYSINEN KUNTO .11 4.4 RUOKAVALIO .12 4.5 NAUTINTOAINEET; ALKOHOLI JA SAVUKKEET .13 5. PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN HYVINVOINTI .14 5.1 PERHE JA YSTÄVÄT .14 5.2 SUKUPUOLIELÄMÄ.14 5.3 TYÖELÄMÄ JA HARRASTUKSET .14 5.4 SYDÄMEN- JA KEUHKONSIIRTOYHDISTYS.15 5.5 MATKUSTAMINEN .15 5.6 SOS-PASSI .15 1 JOHDANTO
Keuhkonsi rto aiheuttaa uuden elämäntilanteen. Se edel yttää sopeutumista sekä sinulta että omaisiltasi. Oikea tieto keuhkonsi rrosta vähentää ennakkoluuloja ja pelkoja. Fyysinen peruskunto ei kohene välittömästi leikkauksen jälkeen, vaan se saavutetaan säännöl isel ä harjoituksel a. Si rretyn keuhkon toiminta ja lääkehoito edel yttävät jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa. Hyvin toteutetul a lääkehoidol a ehkäistään hylkimistä ja voidaan pitää sivuvaikutukset mahdol isimman pieninä. Mikäli ongelmia kuitenkin ilmenee, ni tä osataan hoitaa jo saatujen kokemusten pohjalta. Esimerkiksi infektioiden hoito saattaa vaatia pitkiä sairaalajaksoja, jotka kysyvät potilaalta kärsiväl isyyttä ja sitoutumista omaan hoitoonsa. Läheisten ja hoitohenkilökunnan tuki auttaa sopeutumisessa uusi n tilanteisi n. 2. KEUHKONSIIRTO
2.1 HOITOMUOTONA KEUHKONSIIRTO

Keuhkonsi rto tehdään, jos sairastat vaikeaa keuhkosairautta ja jota ei muil a
hoitomuodoil a voida enää hoitaa. Taval isimpia syitä keuhkonsi rtoon ovat
keuhkojen sidekudossairaus (fibroosi), keuhkojen laajentumasairaus
(emfyseema) ja sydänviasta johtuva keuhkosairaus.
Keuhkonsi rto hoitomuotona soveltuu potilaal e, jonka elimistö on muutoin
terve. Potilaan keuhkosairaus, ikä, kunto jne. vaikuttavat ratkaisuun,
tehdäänkö yhden vai kahden keuhkonsi rto tai ns. blokkisi rto, jol oin si rretään
sekä sydän että keuhkot.
2.1 SIIRRETYN KEUHKON TOIMINTA

Keuhkonsi rrossa luovutetun elimen ja saajan keuhkoputket, keuhkolaskimot
ja keuhkovaltimot li tetään yhteen. Keuhkoputken verenkierto, imutiet ja
hermoradat katkeavat. Tämän vuoksi keuhkoputken li tos paranee hitaasti.
Paranemista seurataan toistuvil a keuhkoputken tähystyksil ä (=
bronkoskopioil a).
Koska yskänrefleksi puuttuu ja värekarvali ke keuhkoputken limakalvol a
sammuu, on tärkeää oppia lääkintävoimistelijan ohjauksel a uusi hengitys- ja
yskimistekni kka liman poistamiseksi hengitysteistä. Keuhkonsi rron jälkeen
sekä keuhkojen kaasunvaihto että fyysinen suorituskyky paranevat vähitel en.
3. HYLKIMISEN JA INFEKTIOIDEN ENNALTAEHKÄISY
3.1 LÄÄKEHOITO
3.1.1 IMMUNOSUPRESSIOLÄÄKKEET (eli hylkimisen estolääkkeet)

Elimistö pitää uutta keuhkoa vieraana ja alkaa hylkiä sitä. Tämän
ehkäisemiseksi joudut käyttämään hylkimisenestolääkitystä loppuelämäsi
ajan. Alkuvaiheessa käytetään kolmoislääkitystä (Siklospori ni,
MMF/atsatriopi ni, prednisoloni). Lääkkeet ovat erityiskorvattavia ja ni stä
tehdään lääkärintodistus ennen kotiutusta.
Siklospori ni A: SANDIMMUN NEORAL
Sandimmun Neoral otetaan lääkärin määräämän ohjeen mukaan yleensä
kaksi kertaa vuorokaudessa säännöl isin väliajoin. Lääke on pakattu
alumi nifolioon, josta se poistetaan juuri ennen lääkkeen nauttimista. Lääkettä
voidaan tarvittaessa annostel a myös nestemäisenä.
Lääkehoidon tehoa seurataan määrittämäl ä verestä lääkeainepitoisuus.
Täl öin ota lääke vasta verinäytteen jälkeen. Annostusta ei saa itse muuttaa,
eikä lääkitystä saa missään tilanteessa lopettaa. Siklospori nil a on
yhteisvaikutuksia useiden lääkkeiden kanssa, mikä on huomioitava ennen
uuden lääkkeen aloittamista. Greippiä tai greippimehua ei saa nauttia yhtä
aikaa siklospori nin kanssa, koska se voi muuttaa lääkeaineen tehoa.
Mahdol iset sivuvaikutukset:
• Infektioalttius • Ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja joskus oksentelu • Tilapäinen käsien vapina, päänsärky • Ihokarvojen kasvun lisääntyminen • Turvotus • Verenpaineen nousu • Munuaisten toiminnanvajaus • Ikenien li kakasvu • Maksan toimintahäiriö Mykofenolaattimofeti li: CELLCEPT MMF (mykofenolaattimofeti li) otetaan lääkärin määräyksen mukaisesti yleensä kaksi kertaa vuorokaudessa. MMF vähentää hylkimistä aiheuttavien veren valkosolujen määrää. Vatsaärsytyksen välttämiseksi ota lääke aterian yhteydessä. Mahdol iset sivuvaikutukset: • Infektioalttius • Pahoinvointi, närästys, oksentelu, ripuli • Muutokset verenkuvassa (valkosolujen eli leukosyyttien lasku) ja vaikutukset verisoluihin→ seuraa mustelmia, vuotoherkkyyttä Atsatiopri ni: AZAMUN / IMUREL Atsatiopri ni tulee ottaa lääkärin määräyksen mukaan yleensä kaksi kertaa vuorokaudessa säännöl isin väliajoin. Atsatiopri ni vähentää hylkimistä aiheuttavien veren valkosolujen määrää. Lääkehoidon tehoa seurataan tutkimal a verenkuvaa, minkä mukaan annosta muutetaan tarvittaessa. Ei voi käyttää kihtilääkkeiden kanssa. Mahdol iset sivuvaikutus • Infektioalttius • Pahoinvointi, oksentelu ja ripuli • Muutokset verenkuvassa (valkosolujen eli leukosyyttien ja verihiutaleiden eli trombosyyttien lasku) • Maksan toimintahäiriöt, huomioi kutina sekä ihon ja silmän Prednisoloni: PREDNISOLON Prednisoloni on kortisonia vastaava aine, joka suojelee si rtoelimen soluja hylkimisreaktioilta. Se otetaan kerran päivässä aamuisin. Prednisolonin käytöstä pyritään luopumaan 6-12 kuukauden kuluttua si rrosta el ei hylkimisreaktioita ole ilmennyt. Yksittäisissä tapauksissa lääkitystä jatketaan pienel ä annoksel a. Kun kortisonilääkitys lopetetaan, saattaa esi ntyä niveloireita jotka yleensä helpottuvat vi kkojen kuluessa. Ota lääke ruoan kanssa. Mahdol iset sivuvaikutukset: • Infektioalttius • Sokeritasapainon vaihtelut • Osteoporoosi (=luukato) • Ihomuutokset; ihon ohentuminen, akne, mustelmat • Kasvojen pyöristyminen • Mielialan vaihtelut • Verenpaineen nousu • Harmaakaihi 3.1.2 MUU LÄÄKEHOITO

Immunosupressiolääkkeiden lisäksi käytetään muita lääkkeitä tukemaan
elimistön puolustusmekanismeja sekä vähentämään mahdol isia hylkimisen
estolääkkeiden sivuvaikutuksia.
Asetyylisalisyylihappo: (Primaspan) estää verihiutaleiden yhteen
takertumista ja ehkäisee sepelvaltimosairautta jatkuvasti käytettynä.
Valgansiklovi ri: (Valcyte) ehkäisee sytomegalo- ja herpesinfektioita.
Käytetään kuuden tai kahdentoista kuukauden ajan. Nauti lääke kokonaisena
ruoan kanssa. Mahdol isia sivuvaikutuksia: muutokset verenkuvassa,
pahoinvointi, ripuli, huimaus.
Asiklovi ri: (Zovirax) ehkäisee pi levien herpesvirusinfektioiden ja mm.
vyöruusun puhkeamista. Suojalääkitystä käytetään kolmen kuukauden ajan.
Ei käytetä yhtä aikaa valgansiklovi rin kanssa.
Famotidi ni: (Pepcidin) ehkäisee vatsahaavan syntyä vähentämäl ä
mahanesteen eritystä ja sen suolahappopitoisuutta. Lääkehoitoa jatketaan
vähintään kortisonihoidon ajan. Lääke otetaan iltaisin.
Sulfametoksatsoli-trimetopri mi: (Cotrim forte)
Annos 1x1 kolmena päivänä vi kossa suojaa keuhkokuumeelta
(pneumocystis carini ). Suojalääkitystä käytetään koko eliniän. Sulta-
al ergisil e käytetään pentamidi ni-inhalaatiota kerran kuukaudessa. (HYKS:n
Meilahden sairaalassa inhalaatio annetaan keuhkosairauksien poliklinikal a.)
Verenpainelääkkeet: Immunosupressiolääkkeet voivat aiheuttaa verenpaineen nousua, jota hoidetaan verenpainelääkkeil ä (ensisijaisesti Plendil/Hydac). Stati ni: (Pravachol) laskee veren rasva-arvoja sekä suojaa sepelvaltimotaudilta. Lääke otetaan iltaisin, lääkitys on pysyvä. Nesteenpoistolääkkeitä: (esim. Furesis) käytetään yksilöl isesti alkuvaiheessa si rron jälkeen. Osteoporoosin ennaltaehkäisyyn annetaan sairaalassa suonensisäinen lääketiputus (Zometa). Lisäksi kalkki ja D-vitami ni valmiste (Calcichew D3 forte, Kalcipos-D). Magnesium: (Emgesan) immunosupressiohoidon vuoksi magnesiumlisä tarpeen. Tarvittaessa kipulääkkeet: (Panadol; Tramal reseptilääke)
Muut särkylääkkeet saattavat haitata munuaisten toimintaa, eivätkä ole
suositeltavia.

Lääkehoitoa ei saa muuttaa ilman lääkärin määräystä. Jos sinul e tulee
oireita, joita epäilet lääkkeistä johtuviksi, ota yhteys lääkäri n.
3.1.3 HYVÄ MUISTAA

Säilytä lääkkeesi huoneenlämmössä, vältä kosteutta ja suoraa auringonvaloa.
Varmista, että sinul a on ri ttävästi lääkkeitä ja uusi reseptisi
vastaanottokäyntien yhteydessä. Jos menet muun kuin hoitavan lääkärin
vastaanotol e, mainitse että sinul e on tehty elinsi rto. Ennen uuden lääkkeen
aloittamista lääkäri varmistaa yhteensopivuuden hylkimisenestolääkkeiden
kanssa. Luontaistuotteiden yhteisvaikutuksia hylkimisenestolääkkeiden
kanssa ei tiedetä, joten älä käytä ni tä.
Jos lääkkeiden imeytyminen on epävarmaa (oksentelu/ripuli), ota yhteyttä
hoitopaikkaasi.
Jos unohdat ottaa hylkimisenestolääkkeesi, ota annos heti kun huomaat sen.
Jos huomaat asian vasta kun pitäisi ottaa seuraava annos, ota
normaaliannos ja jatka määrätyin annoksin. Voit aina soittaa hoitavaan
yksikköön ja kysyä neuvoa.
3.2 HYLKIMISEN OIREET

Uuteen keuhkoon totuttelu vie aikaa. Voinnissa mahdol isesti tapahtuvien
muutosten havaitsemiseksi seurataan ensimmäisten kuukausien ajan
päivittäin ja sen jälkeen yksilöl isen voinnin mukaan:
• FEV1/PEF (Mittarin saa lainaksi sairaalasta) • Verenpainetta (hanki oma verenpainemittari koti n!) • Pulssia •
Ota yhteyttä lääkäriin, kun
• FEV1-/PEF-puhal usarvot laskevat annetun raja-arvon al e
• on hengitystieinfektio-oireita (nuha, yskä jne.)
• on hengenahdistusta
• verenpaine muuttuu:
a) yläpaine nousee; lisäksi ilmeneepäänsärkyä, pahoinvointia b) alapaine on yli 100 mmHg c) verenpaine laskee • esi ntyy käsien tai jalkojen turvotusta, äkil inen painonnousu • kainalolämpö yli 37,0 astetta • tunnet heikotusta, väsymystä tai huonovointisuutta • voit pahoin eikä lääkkeiden ottaminen suun kautta onnistu • on ruokahaluttomuutta • on ripulia • terveydentilassasi tapahtuu muita muutoksia Kaikista varotoimista huolimatta hylkimistä voi esi ntyä. Hylkimisreaktiot ovat taval isimpia ensimmäisten kuukausien aikana, mutta ni tä voi esi ntyä myöhemminkin. Varmin tapa todeta mahdol inen hylkiminen on tehdä transbronkiaalibiopsia (TBB), näytteitä otetaan lähinnä ensimmäisen vuoden aikana. Tämän jälkeen hylkimisen toteaminen perustuu tietokonekuvaus- ja keuhkofunktiotutkimustuloksi n. Hylkimistä hoidetaan yleensä muuttamal a immunosupressiolääkkeiden annostusta tai aloittamal a uusi lääke tilapäisesti. Useimmat hylkimistapahtumat voidaan hoitaa menestyksel isesti. 3.3 INFEKTIOIDEN EHKÄISY

Hylkimisen estolääkkeet (eli immunosupressiolääkkeet) alentavat elimistön
puolustuskykyä erilaisia bakteeri-, virus- ja sieni-infektioita vastaan.
Infektioriski on suurin ensimmäisinä kuukausina leikkauksen jälkeen. Täl öin
saat ennaltaehkäisynä joko valgansiklovi ria (Valcyte) sytomegalo-
virusinfektioiden tai asiklovi ri-lääkityksen (Zovirax) Herpes Simplex-
virusinfektioiden estoon. Sulfa-metoksatsolin ja trimetopri min yhdistelmäl ä
(Cotrim forte) estetään Pneumocystis carini -alkueläimen aiheuttamaa
keuhkokuumetta.
Kotiutumisen jälkeen on hyvä välttää infektiokontakteja, esim. suuria
ihmisjoukkoja ja henkilöitä, joil a on tarttuva tulehdussairaus. Perheenjäsenen
sairastuessa kaikki tehostavat käsihygieniaa. Jos sinul a on kuumetta ja muita
infektio-oireita etenkin ensimmäisten kuukausien aikana, ota yhteyttä
hoitoyksikköösi.
3.3.1 ROKOTUKSET

Rokotuksia annetaan tartuntatautien ehkäisemiseksi aikaisintaan puolen
vuoden kuluttua keuhkonsi rrosta, jol oin immunosupressiolääkityksen
kevennyttyä saadaan rokotuksil e parempi vaste. Syksyisin annettavan
influenssa-rokotuksen voi ottaa kuitenkin jo kolmen kuukauden kuluttua
si rrosta.
Rokotesuositus:
Tetanus-d-rokote; jos edel isestä tehosteesta yli 5 vuotta, tehoste
si rtolistal e laitettaessa ja sen jälkeen 10 vuoden välein.
Pneumokokki; si rtolistal e laitettaessa ja sen jälkeen 5 vuoden välein.
Influenssa; kerran vuodessa ennen epidemiakauden alkua (myös
perheenjäsenil e).
Vesirokkokote; si rtolistal e laitettaessa, jol ei vesirokkovasta-aineita
Meningokokki; al e 25-vuotiail e tai jos poistettu perna tai perna toimimaton,
si rtolistal e laitettaessa ja 3-5 vuoden kuluttua
Seuraavia rokotteita voidaan käyttää ilman vaaraa tavanomaisista
poikkeavista sivuvaikutuksista: Td (tetanus+difteria), inaktivoitu poliorokote,
haemophilus influenzae tyyppi-B, meningokokki, lavantauti inaktivoitu
(injisoitava), hepati tti A ja B, japanin aivotulehdusrokote, kolera, difteria,
rabies (raivotauti), puutiaisaivotulehdusrokote
Sen sijaan eläviä rokotteita EI voi käyttää: BCG, polio-sabin (suun kautta
otettava, ei saa antaa myöskään elinsi rtopotilaan perheenjäsenil e),
MPR (sikotauti+tuhkarokko+vihurirokko), keltakuume, lavantauti (suun kautta
otettava), isorokkorokote
3.3.2 KODIN SIIVOUS

Koti pidetään puhtaana ja pölyttömänä. Peseytymistiloissa pintojen tulisi ol a
ehjiä ja helposti puhdistettavia. Jos kotona tehdään remonttia, jossa puretaan
rakenteita, on sieni-infektioriskin vuoksi hyvä ol a poissa purkutöiden ajan.
3.3.3 LEMMIKKIELÄIMET

Lemmikkieläinten hankkimista ei suositel a keuhkonsi rtopotilaal e. Jos
taloudessa on jo lemmikkieläin, tulisi sen hoidosta keskustel a lääkärin
kanssa. On huomioitava, että esim. linnut, kissat, jyrsijät ja matelijat voivat
levittää infektiotauteja hylkimisenestolääkitystä käyttäväl e potilaal e. Samoin
on huolehdittava, että koiral a/kissal a on oma paikka muual a kuin
makuuhuoneessa.
KEUHKO- JA SYDÄNKEUHKOSIIRTOPOTILAAN SEURANTAOHJE
Seuranta omassa sairaalassa:
päivittäin
0-2 kk siirrosta
1 krt/vko
TVK, K, Na, Krea, CRP, La, CyaSpes (CyaFpia), ALAT, AFOS, Bil, B-gluc EKG, Thorax 3-4 kk siirrosta
1 krt/2 vkoa
TVK, K, Na, Krea, CRP, La, CyaSpes (CyaFpia), ALAT, AFOS, Bil, B-gluc, EKG, Thorax 4-6 kk siirrosta
PVK-T, K, Na, Krea, CRP, La, CyaSpes (CyaFpia) PVK-T, K, Na, Krea, CRP, La, CyaSpes (CyaFpia) 1 krt/3 kk
>12 kk siirrosta
1 krt/ 2-3 kk
PVK-T, K, Na, Krea, CRP, La, CyaSpes (CyaFpia) 1 krt/3-6 kk

Seuranta HYKS:ssä
1, 2 ja 4 kk siirrosta
TVK, P-TT, K, Na, Krea, Urea, Mg, Ca-ion, CRP, La, CyaSpes (CyaFpia), ALAT, AFOS, Bil, B-gluc, B-CMV-ea, , S-Ig (2 ja 4 kk?), PLV+U, krea clear
(2 kk)
EKG, Thorax, ECHO (vain blokkisiirtopotilaat)
Spirometria ja diffuusiokapasiteetti, 6 MWT, Keuhkonsiirtopotilaan TT + HR
Immunosuppressiopotilaan infektio-BAL ja TBB
6, 9 ja 12 kk siirrosta
1 krt/3kk
TVK, P-TT, K, Na, Krea, Urea, Uraatti, Mg, Ca-ion, CRP, La, CyaSpes (CyaFpia), ALAT, AFOS, Bil, B-gluc, S Ig, PLV+U LDL-kol (sisältää kolesterolin, HDL-kolesterolin ja triglyseridin) EKG, Thorax, ECHO (vain blokkisiirtopotilaat) Spirometria ja diffuusiokapasiteetti, 6 MWT, Keuhkonsiirtopotilaan TT + HR Immunosuppressiopotilaan infektio-BAL ja TBB 6 ja 12 kk siirrosta
S-D-25, S-TRAP5b, S-PINP, Luuston tiheysmittaus, GFR >1 vuosi siirrosta
12 kk välein
Tutkimukset kuten yllä, mutta luustontiheysmittaus ja S-D-25, S-TRAP5b, 1 ja 5 vuotta siirrosta vain blokkisiirtopotilaille. koronaariangiografia
CyaSpes-vaihteluväli
suuremmat)

4. FYYSINEN HYVINVOINTI
Vaikeaa keuhkosairautta sairastaneen potilaan yleiskunto on huomattavasti alentunut ennen keuhkonsi rtoa. Suorituskyvyn palautuminen vaati usean kuukauden harjoittelun. Toisaalta hylkimisen estolääkitys altistaa tulehduksil e. Siten omasta terveydestä huolehtiminen ja fyysisen kunnon yl äpito takaavat elämänlaadun kannalta parhaan tuloksen ja tulehdukset pysyvät kurissa. 4.1 IHONHOITO JA PESEYTYMINEN

Hylkimisen estolääkitys (eli immunosupressiolääkitys) voi aiheuttaa ihon
kuivumista. Lääkitys saattaa aiheuttaa myös ihon rasvaisuutta ja näppylöitä
kasvojen sekä ylävartalon alueel a. Vaurioitunut iho on hyvä elatusalusta
bakteereil e. Voit hoitaa ihoa perusvoiteil a.
Jokaisel a tulee ol a henkilökohtaiset peseytymisvälineet. Pese kädet usein ja
huolel isesti (ulkoa tul essa, wc:ssä käymisen jälkeen, ennen ruokailua ja
lääkkeen ottoa, ruoanvalmistuksen aikana), koska ni den kautta leviää suurin
osa bakteereista. Jalat ja erityisesti varpaiden välit on hoidettava huolel a,
kynsiä unohtamatta. Suihkussa käynti on paras tapa peseytyä, saunoakin voi
normaalisti. Yleisissä saunoissa tulee käyttää istuinsuojaa sekä
suojajalkineita. Kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen voi uida puhtaissa
järvi- ja merivesissä. Uimahal issa uimista ei kuitenkaan suositel a.
Auringon ultraviolettisäteet voivat vaurioittaa ihoa ja altistaa ihon
pahanlaatuisil e muutoksil e. Vältä li al ista auringonottoa sekä estä ihon
palaminen ri ttäväl ä vaatetuksel a ja käyttämäl ä aurinkorasvoja, joissa on
korkea suojakerroin. Seuraa ihosi kuntoa ja luomien mahdol isia muutoksia
(väri, koko, muoto, kutina, haavaumia jotka eivät parane).
Immunosupressiolääkkeet lisäävät ihokarvojen kasvua tilapäisesti
ensimmäisen vuoden aikana. Jos haluat poistaa häiritseviä ihokarvoja
kasvojen alueelta, huomioi että ohentunut iho vaurioituu herkästi.
4.2 HAMPAIDEN- JA SUUNHOITO

Kolmen ensimmäisen kuukauden ajan hoida hampaat ja suu tehostetusti
tulehdusten (eli infektioiden) ehkäisemiseksi. Taval isen hampaiden
harjaamisen lisäksi desinfioi suu kaksi kertaa vuorokaudessa (Corsodyl).
Suuhuuhteet saattavat värjätä hampaat ja kielen pinnan ruskehtaviksi, mikä
on täysin vaaratonta. Hi vatulehduksen ehkäisemiseksi käytetään suutippoja
neljä kertaa vuorokaudessa (Mycostatin). Sen käyttö heikentää makuaistia. Hammaslankaa voi käyttää, jos ikenien limakalvot ovat ehjät. Ensimmäisen puolen vuoden aikana keuhkonsi rron jälkeen tulisi välttää hampaistoon kohdistuvia toimenpiteitä. Jatkossa hammaslääkärissä on hyvä käydä kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Antibioottisuojaksi toimenpiteiden yhteydessä (esim. ikenien leikkaukset, hammaskiven poisto) annetaan ensisijaisesti amoksisil i ni 3 g x 1 (esim. Amorion 500 mg 6 tbl). Penisil i ni-yliherkil e valitaan roksitromysi ni 300 mg x 1 (esim. Surlid 150 mg 2 tbl) tai klindamysi ni 600 mg (esim. Dalacin 300 mg 2 kaps). Lääke annetaan kerta-annoksena 1 tunti ennen toimenpidettä. 4.3 FYYSINEN KUNTO

Leikkauksen jälkeen aloitetaan li kunta jo tehohoitovaiheessa, tarkoituksena
on fyysisen suorituskyvyn ja kunnon parantuminen. Harjoittelu aloitetaan
pyöräilyl ä ja voimistelul a. Li kunta kuuluu toipilasvaiheeseen ja sitä tulee
jatkaa kotiutumisen jälkeenkin. Ainakin ensimmäisen vuoden ajan si rrosta
kuntoa pystyy kohottamaan ja sen jälkeen on kuntoa pidettävä yl ä. Harjoittelu
tähtää kestävyyden, voiman ja li kkuvuuden paranemiseen ja sitä kautta
parempaan selviytymiseen päivittäisissä toiminnoissa ni n kotioloissa, vapaa-
aikana kuin työelämässäkin.
Rintalastan luutuminen kestää 6-8 vi kkoa. Tänä aikana tulee välttää
rintakehää voimakkaasti kuormittavaa rasitusta, kuten raskaiden taakkojen
nostamista, roikkumista käsien varassa, punnerruksia ja myös autol a ajoa.
Kaatuminen saattaa aiheuttaa rintalastaa tukevien teräslankojen
katkeamisen. Turval inen li kkuminen edel yttää hyvää tasapainoa.
Tasapainon säilyttäminen hyvänä vaati niskan ja rintakehän li kkuvuutta sekä
kohtuul ista lihaskuntoa.
Sairaalassa laaditaan jokaisel e oma ohjelma, jossa otetaan huomioon kunkin
yksilöl iset ongelmat. Ikä, leikkausta edeltävä kunto, selkä- ja niveloireet sekä
aikaisemmat li kuntatottumukset ja mieltymykset vaikuttavat harjoitteluun
sekä li kuntaohjelman suunnitteluun.
Aerobista kuntoa, hengitys- ja verenkiertoelimistöä harjoittavia lajeja ovat
kävely, pyöräily, hi hto, uinti ja hölkkä. Marjastaminen, puutarhanhoito,
haravoiminen ja si vous eli erilaiset hyötyli kuntamuodot lisäävät myös kuntoa.
Tehokasta li kuntaa tulee myös helposti lisää tekemäl ä esim. kauppamatkat
kävel en ja käyttämäl ä portaita hissin sijasta. – Aerobisen kunnon lisäksi on
harjoitettava ala- ja yläraajojen sekä vartalon lihasten voimaa ja kestävyyttä.
Pulssi ei nouse heti li kuntasuorituksen alussa vaan vi veel ä, koska si rretyn
sydämen ja muun elimistön väliltä puuttuu hermoratayhteys. Sen vuoksi
kunnol inen lämmittely ja rauhal inen aloitus ovat tärkeitä. Hengästyminen (ei
hengenahdistus) ja hikoilu ovat useimmiten hyväksi. Pulssi myös laskee
hitaasti, joten tehokasta jäähdyttelyä ei saa unohtaa. Ennen ja jälkeen
li kuntasuorituksen tulee venytel ä; siten ehkäistään vammoja ja lihasten
kipeytymistä.
Fyysisen kunnon kohottamiseksi li kunnan tulee ol a säännöl istä, 3-6 kertaa
vi kossa tapahtuvaa ja kestoltaan 30-60 min. Jaksaakseen harrastaa li kuntaa
säännöl isesti on löydettävä itsel een sopiva li kuntamuoto. Toisil e sopi
li kkuminen yksin, toiset haluavat harjoitel a ryhmässä. Tärkeää on kokea
li kunnan tuomaa hyvää oloa, ni n fyysistä kuin vielä enemmän henkistä
virkistystä. Li kkuminen ei saa tul a stressiksi.
Sairaana tai väsyneenä ei pidä rasittaa itseään liikunnalla.
Jos sepelvaltimoissa on todettu ahtaumia, pulssitaso EI saa nousta yli 120 /
minuutti. Rauhal ista li kuntaa voi sil oinkin harrastaa.
4.4 RUOKAVALIO

Monipuolinen ja ri ttävä ravinto nopeuttaa toipumista. Ruoan tulisi ol a
vähämikrobista. Mikrobimäärän vähentämiseksi lämminruoka kuumennetaan
kunnol a. Kasviksia ja hedelmiä voi syödä pestyinä ja kuorittuina.
Ensimmäiset kolme kuukautta on syytä välttää lehtivihanneksia, koska ne
ovat kosketuksissa multaan. Myöhemmin ni tä voi käyttää, kun huuhtelee
huolel isesti lehti kerral aan. Pehmeäkuoriset marjat kuten mansikka ja
vadelma homehtuvat helposti, lisäksi mansikka on vaikea puhdistaa mul asta.
Haital isia mikrobeja voi löytyä myös ulkomaisista homejuustoista, raa´asta tai
huonosti kypsennetystä broilerista, lihasta, kananmunasta,
kuumentamattomista pähkinöistä, manteleista ja mausteista sekä yrteistä.
Kuumennettuina näitä voi käyttää. Äyriäisiä ei kannata syödä
kypsentämättömänä mm. A-hepati tti riskin vuoksi.
Toipumisajan jälkeen paino nousee herkästi. Ylipaino rasittaa elimistöä ja
altistaa lisäsairauksil e. Rasvan käytön on oltava niukkaa: leivän pääl ä tulisi
käyttää pehmeitä margari neja ja ruoanlaitossa näitä tai kasvisöljyä.
Leikkeleistä ja maitovalmisteista kannattaa suosia vähärasvaisia vaihtoehtoja.
Suolaa on syytä käyttää aina niukasti.
Immunosupressiolääkkeet altistavat kihdil e. Seerumin virtsahappopitoisuutta
nostavat nahkoineen syötävät pikkukalat, sisäelimet, äyriäiset ja mäti sekä
isojen
liha-, kala- jne. annosten syöminen. Alkoholi, erityisesti olut, sekä ylipaino lisäävät kihtioireita. Erityisesti ulkomail a tai ravintolassa syödessä ruoan puhtaus on huomioitava (seisova pöytä, irtojäätelö, jääpalat, pesemättömät/kuorimattomat hedelmät ja vihannekset). 4.5 NAUTINTOAINEET; ALKOHOLI JA SAVUKKEET

Alkoholin käyttö ei ole suositeltavaa. Se sisältää kaloreita, lisää ruokahalua
sekä vaikuttaa verensokeritasapainoon ja monien lääkkeiden (mm.
siklospori ni) aineenvaihduntaan. Humalatilaa pitää ehdottomasti välttää.
Tupakointi on haital ista terveydel e: se nostaa verenpainetta, lisää
sepelvaltimotaudin riskiä ja aiheuttaa muita verisuonisairauksia.
Keuhkokuumeriski lisääntyy huomattavasti, myös krooniset keuhkosairaudet
ja keuhkosyöpä ovet yleisempiä tupakoivil a.
Tupakointi on ehdottomasti kiel etty keuhkonsi rron jälkeen.
5. PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN HYVINVOINTI
5.1 PERHE JA YSTÄVÄT

Leikkauksen jälkeiset mielialamuutokset ovat osa toipumista. Totuttelu
normaali n elämänrytmi n vaati aikaa ja kärsiväl isyyttä sekä toipilaalta
itseltään että läheisiltä. Perheen ja ystävien tuki, leikkaukseen ja jatkohoitoon
li ttyvä asial inen tieto sekä avoin keskustelu auttavat vähentämään pelkoja ja
ennakkoluuloja. Vaikeissa elämäntilanteissa ni n potilaan kuin hänen
läheisensäkin tulee hakeutua terveyskeskuksen tai keskussairaalan lääkärin,
hoitajan, sosiaalityöntekijän tai psykologin vastaanotol e.
5.2 SUKUPUOLIELÄMÄ

On hyvä muistaa, että parisuhteessa seksuaalisuus käsittää paljon muutakin
kuin yhdynnän. Sukupuolisen kanssakäymisen voi aloittaa voinnin mukaan.
Hylkimisen estolääkitys muuttaa hormonitoimintaa, mikä saattaa aiheuttaa
sukupuolista kyvyttömyyttä eli impotenssia, mutta sitä voidaan hoitaa esim.
hormoneil a, pistoshoidol a (antibioottisuojauksessa) tai apuvälineil ä.
Peseytyminen ennen ja jälkeen yhdynnän on suositeltavaa. Kondomin käyttö
suojaa parhaiten tartunnoilta.
Perhesuunnittelua koskevissa asioissa on hyvä keskustel a hoitavan lääkärin
kanssa.
5.3 TYÖELÄMÄ JA HARRASTUKSET

Sopeutumisen kannalta on tärkeää pyrkiä jatkamaan normaalia elämää.
Työelämään palaaminen on mahdol ista kolmen kuukauden kuluttua
leikkauksesta, kunkin yksilöl inen toipuminen huomioiden. Työhön paluuseen
keuhkonsi rron jälkeen vaikuttavat monet tekijät, esim. jäljel ä oleva työkyky ja
työn luonne. Joskus työelämään palaamiseksi tarvitaan uudel een koulutusta
tai kuntoutusta. Näissä tilanteissa keskustele asiasta hoitavan lääkärin ja
sosiaalityöntekijän kanssa.
Keuhkonsi rto ei yleensä estä entisten harrastusten jatkamista. Kontaktilajeja
(judo, karate, nyrkkeily ym.) ei suositel a.
5.4 SYDÄMEN- JA KEUHKONSIIRTOYHDISTYS

Sydän- ja keuhkosi rrokkaat, SYKE ry, toimi si rron saaneiden henkilöiden ja
heidän läheistensä yhdyssiteenä sekä tukijärjestönä. Keskeinen
toimintaperiaate on yhteydenpito ja vuorovaikutus sekä kokemusten vaihto.
Keskustelu toisen si rtopotilaan kanssa (vertaisapu) antaa todenmukaista
tietoa sairauskokemuksesta. Lisätietoja yhdistyksestä saa koordinaattoreilta
ja sosiaalityöntekijältä, myös soittamal a suoraan SYKE ry:n p. 09-752 752 40
tai kotisivuilta www.syke-elinsi rrot.fi ja sähköpostiosoitteesta syke@syke-
elinsi rrot.fi.
5.5 MATKUSTAMINEN

Ulkomail e matkustamista suositel aan vasta puolen vuoden kuluttua
leikkauksesta. Matkailuun li ttyvistä riskeistä ja tartunnoilta suojautumisesta
tulee neuvotel a hoitavan lääkärin kanssa erityisesti matkustettaessa maihin,
joissa on huomattavasti Suomea runsaammin tartuntatauteja ja huono
hygieniataso. Tarkista, että asianmukaiset rokotukset ovat kunnossa ja varaa
ri ttävästi lääkkeitä matkal e mukaan. Muista ottaa kaikki lääkkeet
käsimatkatavaroihin. Matkavakuutuksen pitää ol a voimassa.
5.6 SOS-PASSI

SOS-passi on yhteenveto terveystiedoista ja lääkityksestä. Suosittelemme
sen hankintaa. Hoitava lääkäri kirjaa si hen tehdyn toimenpiteen ja jatkuvan
lääkityksen. SOS-passin voi ostaa mm. HYKS:n Meilahden sairaalan
kioskista tai tilata SPR:n pi ritoimistosta.
6 LYHENTEITÄ JA SANASTOA
BAL = broncheo alveolaarinen lavaatio, keuhkoputkien huuhtelu (näytteenottoa varten) Bil Bronchoskopia = keuhkoputken tähystys CRP = kohonneet arvot kertovat tulehduksen olemassa olosta = veren siklospori nipitoisuus; arvojen mukaan määrätään Sandimmun = Neoral- annostus Diureetti = nesteenpoistolääke ECHO = endomyocardiumbiopsia, sydänlihasbiopsia; koepaloistatutkitaan mahdol ista hylkimistä FEV1 = uloshengityksen sekuntikapasiteetti Gluk = kolesteroli; ”hyvänlaatuinen” verenrasva Immunosupressiolääkkeet = hylkimisen estolääkkeet K = kalium; elimistöl e tärkeä elektrolyytti, sitä poistuu mm. nesteenpoistolääkityksen aikana = isotooppitutkimus; verikokein selvitetään munuaisten toimintaa (tutkimus kestää noin 5 tuntia) = lasko, ”senkka”; kohonneet arvot saattavat vi tata = natrium; elimistön suola, sitä poistuu mm. nesteenpoistolääkityksen aikana PEF = uloshengityksen huippuvirtaus PLV+U = virtsanäyte; ”puhtaasti laskettu virtsa” = perusverenkuva, sisältää mm. hemoglobi nin ja leukosyytit TBB = transbronkiaalibiopsia; koepala, joka otetaan keuhkoputken tähystyksen aikana ja josta tutkitaan mahdol ista hylkimistä Thorax-rtg = tirglyseridit; ”pahanlaatuinen” verenrasva = tietokonetomografia, tietokoneel a tehtävä vi palekuvaus

Source: http://www.syke-elinsiirrot.fi/ohjeita/keuhkonsiirtopotilaan_hoito-ohjeet.pdf